Anoppi voi asua Kuusamossa, Thaimaassa tai vaikka maan alla, mutta minun anoppila sijaitsee Ruotsissa. Kun marraskuun lopussa jäin ”kertausharjoitusleskeksi”, lähdimme tyttöjen kanssa reissuun. Matkaseuranani oli viehättävät neidit Essi 2v 8 kk ja Tiina 10 kk.
Reitti Turku-Tukholma-Turku on auton kanssa edullisin, joten varasin Viking Linen nettisivuilta auto + hytti-paketin. Hintaa tuli yhteensä 100 €. Alkutalvesta on edullisempaa koska sesonkiaikaan pelkkä menomatka olisi ollut auton kanssa n. 120 €. Valitettavan usein tarjouspaketit on tarkoitettu 2-4 maksavalle AIKUISELLE, joten minä + tytöt = kalliimpi matka.
Lähdimme ajamaan Turkua kohti aamulla Pääkaupunkiseudulta klo 5.30, joten aamiaisen syöminen laivassa oli ohjelma numero yksi. Ja tietysti etukäteen tilaamalla säästi muutaman euron… Päivälaivalla oli lapsiperheitä meidän lisäksi kolme, muuten paatti oli lastattu eläkeläisillä. Ja kerta ruotsinlaivalla oltiin, niin mitä lähemmäs Tukholma tuli, sitä humalaisempia mummoja ja pappoja tuli käytävillä vastaan.
Lasten leikkihuone oli remontoitu sitten viime näkemän ja mega-legojen kaverina oli Brion junaratakaupunki ym. leluja. Minulle (ja varmaan myös isommille lapsille) oli viihdykkeenä muutamia konsolipelejä (Wii, 360…). Pallomeri ei kohahduttanut Essiä. No harva siellä viitsii yksin peuhata..
Etukäteen ostetut purkkiruoat sai mikrossa kätevästi lämpimäksi ja tax-freesta olisi löytynyt vaikka varavaatteita á la Lundmyr of Sweden.
Kakkoskannen C4-sisähytti oli myöskin rempattu, ja seiniin oli osittain vaihdettu kermanvaalean muovitapetin tilalle ah niin muodikas merbau-jäljitelmä muovitapetti. Tiesitkö muuten, että kaikki laivan seinät on pinnotettu muovisella tarratapetilla. Kuosi vain vaihtelee. Että semmoista.
Perillä Tukholmassa olimme iltasella, ja tietysti suunnistaminen E4 tielle epäonnistui. Ensin piti olla vasemman puoleisella tai keskimmäisellä kaistalla, ja siinä kun ihmettelin, että mihinköhän tuo puolalainen rekka meinaa mennä, niin johan se liittymä hujahtikin oikealta puolelta ohi. Mutkaa tuli n. 20 min. Kälyn kanssa kayty pikapaniikkipuhelu tosin opasti auton oikeaan ilmansuuntaan ja siitä melko pitkään tunneliin. Onneksi tytöt nukkui takapenkillä, joten sain höpöttää ja sadatella ihan omaksi ilokseni.
Syksyinen Södertälje oli ihan yhtä märkä ja kylmä, kuin Suomikin. Hyvät pizzat syötiin Mimmo Pizzeriassa/ Lilla Veneziassa (os. Liljevalchsg. 24). Pizzerialla on ollut kuulemma sama omistaja ainakin 80-luvulta lähtien. Paikan perustaja (aito italiaano) pyörii edelleen kuvioissa, mutta nykyään poika pyörittää pizzat ja laulaa kuulemma usein mahtipontisesti asiakkaiden iloksi/kauhuksi. Tullessamme Essi nukkui, joten ilmeisesti sen takia laulut jäivät meiltä kuulematta. Kiitos!
Visa Electronin kanssa tuli ongelma, kun tankatessa huoltoasemien masinat ei saaneet yhteyttä Suomeen päin. Anoppi kertoi, että Suomen puolella heillä on ollut sama ongelma omien korttiensa kanssa ja tietysti juuri huoltoasemilla. Onneksi yritin ensin mennä kylmäasemille, ettei olisi asia selvinnyt sitten maksuvaiheessa lämminasemalla tankkauksen jälkeen.
Laivarantaan ajettaessa meinasi tulla hätä. Moottoritiellä oli sattunut kolarit kumpaankin suuntaan ajettaessa. Kuulemma tosi yleistä siinä kohden E4 tietä. Jumitus kesti meidän suuntaan ajettaessa puolisen tuntia, mutta Tukholmasta tulijat jäkittivät varmaan 20 km matkalla.
Paluumatkalle rauhallinen hytti 5. kannelta ja iltapuuron jälkeen koisittiin yllättävän hyvin laivaolosuhteisiin nähden. Ihan turhaan otettiin menomatkalle 4 hengen hytti, kerta 2 hengen hyttiinkin mahtui ihan hyvin. Pienemmälle tiitiäiselle matkasänky ja isompi kainaloon. Hyttiemännät herättelivät puolitoista tuntia ennen satamaan tuloa. Maissaoloaika on kuulemma niin lyhyt, että hyttien siivous aloitetaan jo etukäteen 
Kotiin ajaminen oli tällaiselle sunnuntai-ajelialle aika raskasta, mutta silti selvisin siitäkin.
Plussat: Päästiin sukuloimaan ulkomaille aika edukkaasti, paluumatkan hytti
Miinukset: Menomatkan tylsyys, Visa Electronin toimimattomuus
0 Responses to “Lasten kanssa Ruotsiin?”